Muisto hoitotyöstä: Enkelikuoro

Kirpparilöytöjä part 2. Merkityksellisiä löytöjä

Kävin viime viikolla kirpputorilla ja tein siellä kaksi itselleni yllättävää ja merkityksellistä löytää.

Kerroin edellisessä postauksessa löytämistäni joutsenista ja niiden merkityksestä ja muistosta liittyen isääni. Voi miten silmät onkaan levänneet viikonloppuna noissa aarteissa♥️

Nyt esittelenkin toisen tekemäni kirpparilöydön, joka myös muistutteli jälleen jostain menneistä.

Tarinaa enkelistä

Ennen esikoiseni syntymää (v.2017) olin töissä vanhusten hoitopuolella hoivakodeissa ja viimeisimpänä kotipalvelussa yksityisellä puolella. 

Työtehtäviin kuului asioita aina liinavaatekaapin järjestelystä ja koiran ulkoilutuksesta, katetrointiin ja haavanhoitoon.  Työvuosien varrelta on joitain asiakkaita jäänyt tarinoillaan ja persoonallaan mieleen.

Muistan erään asiakkaan, jolla oli ikää jo yli 90 vuotta. Hän oli nainen joka ei koskaan ollut tehnyt/saanut lapsia. Yksin hän oli elänyt jo n. 20 vuotta siinä vaiheessa, kun minusta tuli yksi hänen hoitajistaan. Miksi yksi hänen hoitajistaan? Tämä rouva oli asiakas, joka piti tiukasti kiinni omista rutiineistaan ja tavoistaan, tämä ei myöskään sopinut ihan joka hoitajan pirtaan. Niinpä hänen luonaan kävi vain kaksi hoitajaa, ennen kuin hän hyväksyi myös minut hoitaja kaartiinsa. Tämä kyseinen mummeli oli jo täysin kuuro, huono näköinen ja ei ulkoillut, kuin pakon edessä. Hän pukeutui aina valkoiseen. 

Hänen luottamuksensa ansaittuani meille tuli lämpimät välit. Hän kertoi paljon elämästään, työstään kanttini lottana ja myöhemmin kylmäkkönä, avioliitostaan etc. 

Hän oli myös koira ihminen ja oli kasvattanut ja kilpaillut tietyn koirarodun kanssa elämänsä aikana. Se, että minun elämääni tuli tuolloin myös koira toi tullessaan lisää jutun juurta muun hoitotyön ohelle. Koirani oli jopa "kirjeen vaihdossa" tämän mummon kanssa😅Se piristi hänen päivää kummasti, kun vein silloin tällöin pienen kirjeen koiraltani, joka kertoi mitä oli puuhaillut ja nähnyt viimeaikoina. Kävin pentukoirani kanssa muutaman kerran myös vierailulla hänen luonaan. Muistanpa erään jouluaatonkin, kun minulla ei vielä lapsia ollut ja kävimme koirani kanssa tekemässä joulutervehdyksen. Visiitit olivat aina nopeita, mutta sitäkin merkityksellisempiä molemmin puolin. 

Olimme puhuneet hänen kanssaan lapsista ja olin kertonut omista haaveistani tulla äidiksi. Hän iloitsi kanssani ilmoittaessani raskaudesta. Samalla oli myös hieman haikeana tiedostettuaan minun jäävän pois töistä joksikin aikaa. 

Tämä mummo keräsi ja askarteli itse enkeleitä. Hänellä oli paljon erilaisia enkeli koristeita asunnossaan. Erään kerran hän halusi antaa minulle pienen posliinisen enkelikoristeen. Tuo pieni enkeli on roikkunut jouluisin kuusessani siitä lähtien. 

Minun äitiyslomani aikaan hän nukkui pois. Eräs hoitajista oli ehtinyt hänelle viestiä viemään, että olen saanut pojan. Olin ennättänyt hänelle nimen kertomaan jo ennen pois jäämistäni.

Enkelikuoro

Sitten itse muistojen tuojiin, eli enkelikuoroon. Olimme siis kirpputorikierroksella ihan yrittäjän työhöni liittyvää rekvisiittaa hakemassa, kun eteeni hyllyltä sattui kaksi pientä posliinista enkeliä. Ei voi olla! Minullahan on kotona yksi tällainen. Pakkohan nämä oli mukaan ottaa. Kotona kaivelin joulukoristelaatikkoni esiin ja pengoin seasta pienen posliinisen enkelin. Uskomatonta! Nämähän on kaikki vielä erilaisia! Tänä vuonna kuuseen päätyy siis kokonainen enkelikuoro, jos nyt raaskin tuosta tuvan pöydältä sinne siirtää💓

Hatun nosto kaikille kotihoidon ja kotipalvelun ammattilaisille! 

Vaatii palvelutyön moniosaamista, kun viet ammatillisuuden jonkun omaan kotiin. 

Itse pyrin hoitajana miettimään asiaa aina omasta kantistani. Kuinka haluaisin, että joku "vieras" kohtaa minut ja käyttäytyisi minun kotonani.